Lahemaan arkkitehtuurihistorian merkittävimmät teokset löytyvät Kolgan, Palmsen, Sagadin ja Vihulan kartanoista. Viron suurin kartano, Kolgan kartano, joka kuului Stenbockin suvulle, odottaa yhä taitavan restauroijan kättä palauttamaan sen entiseen loistoonsa. Sen sijaan Palmsessa, Sagadissa ja Vihulassa kartanot ovat nähtävillä täydessä loistossaan. Siellä voit kävellä hyvin hoidetuissa puutarhoissa ja puistoissa sekä kokea ainutlaatuisia kartanointeriöörejä.
Lääne-Virumaal, Neeruti maastikukaitseala piiril, asub Neeruti mõis – üks väljapaistvamaid juugendstiili näiteid Eestis. Esimesed teated Neeruti mõisast, saksa keeles Buxhöwden, pärinevad 1406. aastast. Tollase omaniku, von Buxhöwdeni nimi on kinnistunud mõisa saksakeelse nimena.
Kõrvalhoonetest on tähelepanuväärsemad klassitsistlik ühekorruseline valitsejamaja ja ait ning uusgooti stiilis teenijatemaja-pesuköök. Peahoone on ebasümmeetriline ning selle ilmet kujundavad mansardkorrus, arvukad voluutjalt kumerduvad frontoonid ja muljetavaldav, 30 meetri kõrgune vaaterõduga torn lõunatiival.
Tänapäeval on Neeruti mõis eraomandis ning hoone on üldjuhul vaadeldav vaid eemalt. Aeg-ajalt avatakse mõisa uksed siiski külastajatele – seal korraldatakse kontserte, lahtiste uste päevi ning muid kultuuriüritusi, mis annavad harukordse võimaluse ajaloolise hoonega lähemalt tutvuda.
Terve päeva kestva matka juhiks on René Meimer, kelle näol on juba noorest saati tegu kirgliku ja mitmekülgse spordimehega ning Kolga-Juminda piirkonda tunneb ta nagu oma viit sõrme.
Tuuri algus ja lõpp on Kolga mõisa juures. Sisenemine parklasse peavärava kaudu.
Lahemaan kansallispuistossa sijaitseva Palmsen kartano ja ulkomuseo on ensimmäinen täysin kunnostettu kartanokokonaisuus puistoineen, puutarhoineen ja historiallisine rakennuksineen. Vierailijat voivat tutustua näyttelyihin, työpajoihin, koulutuskeskukseen, palmutaloon, viinikellariin, romanttiseen kahvilaan ja kansanomaiseen kapakkaan. Voit osallistua kartanossa erilaisiin tapahtumiin, jotka on tarkoitettu sekä lapsille, historiasta kiinnostuneille, seikkailunjanoisille että romantikoille. Kartano on myös suosittu näyttelyiden, esitysten ja konserttien järjestämispaikka ja se sopii erinomaisesti myös konferenssien, häiden ja juhlavastaanottojen järjestämiseen.
Kartanokokonaisuus sijaitsee Lahemaan kansallispuistossa. Kartanolla on yli 500 vuoden mittainen historia, ja Sagadi on nykyään kuuluisa luonto-opetus-, kulttuuri- ja matkailukeskus. Sagadin kartano on harvinainen kokonaisuus: sivurakennuksia on paljon, ja tiet, puistokäytävät, puisto ja lammet on kunnostettu. Kartano kunnostettiin metsätalousjärjestelmän avulla, ja kartano on tälläkin hetkellä valtion metsähallituksen (Riigimetsa Majandamise Keskus, RMK) omistuksessa. Sagadin metsäkeskuksessa toimivat metsämuseo ja kartanomuseo, luontokoulu, hotelli, ravintola ja hostelli.
Tamsalu Lubjapargi moodustavad valdavalt varemetes tööstusrajatised, mahajäetud paemurrud, väljatöötatud alade puistangud ja looduslik mets nende vahel ning neid ühendavad looduse- ja pärandkultuuuri õpperajad.
Lubjapark on looduse- ja pärandkultuuri objekt, kus mahajäetud tööstusmaastikust on kujundatud vaatamisväärsus. Lubja põletamine lõpetati siin 1980. aastal.
Tutvuda saab mitut tüüpi lubjapõletusahjudega, sh hiiglaslike ringahjudega. Õpperada on varustatud infostendidega.
Täpsem info ja ekskursioonide tellimine Porkuni Paemuuseumist.
Nykyään linnoitus on rauniona. Hyvä tietää: – talvikautena linnoitukseen voi tutustua ulkoa, – kesäkaudella voi seikkailla merirosvolaivalla, kesäisin järjestetään ennakkotilauksesta myös aarteenetsintää ja taitopelejä.
Vainupean kappeli vihittiin käyttöön kesällä 1893. Ensimmäinen kirjallinen maininta puisesta rantakappelista on kuitenkin jo vuodelta 1741. Nykyisen kappelin rakentamisen järjesti Aasperen ja Sausten kartanonherra Eduard von Dellingshausen. Toisen maailmansodan jälkeen pitkään tyhjänä seisseen kappelin kunnostaminen alkoi vuonna 1988 Länsi-Virun tiehallituksen Valentin Trastokin johdolla. Kunnostettu Vainupean kappeli uudelleenvihittiin 1989. Nykyisin kappeli on suosittu konsertti- ja vihkipaikka.
Hyvä tietää: – läheiselle hautausmaalle on haudattu virolainen taidemaalari Richard Sagrits, jonka synnyinpaikka sijaitsee Vainupean lähellä Karepalla.
Neorenessanslik härrastemaja valmis aastail 1856-1859.
Mõisahoonet ümbritseb looduskaitsealune dendropark, mida on viimasel kümnendil oluliselt uuendatud ja täiendatud ca 500 puu- ja põõsasistikuga. Traditsiooniliselt korraldatakse sel suvel pargis teatripiknikku, mis toimub 05.juulil
2023.a. suvel võeti mõisas üles seriaal ”Elu võimalikkusest maal”, mille radadel saame seigelda ja võttepaiku avastada.
06.septembril ootame osalema Lahemaa maitsete festivalil
Lahemaan kansallispuistossa sijaitseva Vihulan kartano on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1501. Tuolloin kartanon omisti tanskalaissyntyinen paroni Hans von Lode. Suuren Pohjan sodan aikana kartano poltettiin. Sen jälkeen omistajiksi tulivat Wekebrot, jotka jättivät kartanon perintönä tyttärensä suvulle von Helffreicheille. Vuonna 1810 kartanon osti Alexander von Schubert. Nykyisen Vihulan von Schubertit rakennuttivat vuosina 1820–1880. Entistetyssä kartanossa toimivat nyt upea ravintola ja loistava kylpylähotelli. Kartanossa pidetään konsertteja ja kokouksia sekä järjestetään vastaanottoja ja häitä. Kartanoa voi myös katsella vapaasti ulkoapäin.